Journalismin tulevaisuus?

Nimerkki mediamum kirjoittaa:

"Traditional print media’s attempts to embrace an online presence has been lacklustre, and in fact has helped kill their brands".

Mielenkiintoinen huomio lukutaidon laajenemisesta ja vanhan median sopeutumisesta uuteen - sekä lajityyppien ja konventioiden risteämisestä - oli tämä blogikirjoitus, jossa kritisoidaan sitä miten suuret mediabrändit ovat siirtyneet verkkoon - enemmmän tai vähemmän puolivillaisesti. Ongelmaksi kirjoittaja katsoo, että sisältöä verkkojulkaisuihin tuottavat printtimediaan koulutetut journalistit.

Kun perinteiset printtimedian rajoitukset (kuten sivumäärät ja sisältöä koskevat laadulliset vaatimukset) eivät ole estämässä ilmaisullista vapautta, valitettavasti lopputulos on pääsääntöisesti artikkeli, jota ei olisi luultavasti julkaistu lehden printtiversiossa. Itselleen brändille kirjoittaja katsoo tämän olevan vahingollista: niin paperiversiota kuin nettijulkaisua yhdistää sama logo ja brändin nimi sivun yläreunassa, jolloin brändiin liitettyihin mielikuviin sisältyvät myös nämä vähemmän ansioituneet tuotokset ja niiden useasti samaan sarjaan kuuluvat lukijoiden jättämät kommentit.

Artikkelin kirjoittajan toive on, että sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet hyödyntäisiin ja online-artikkeleita laajennettaisiin lisäämällä niiden yhteyteen asiaan liityvät linkit ja muuta lisätietoa, jota ei kenties ole voitu sisällyttää printtiversioon. Nykyisellään näitä mahdollisuuksia huomioidaan lähinnä em. lukijapalautelaatikolla.



Artikkeli löytyy täältä.