lauantai 22. elokuuta 2009

Lukutaidoista ja teksteistä

Ennen tätä kurssia en, ihme kyllä, ollut tömännyt 'lukutaitoon' laajempana käsitteenä, ajatuksena että se on kaikessa elämässä käytettävää tilanteiden ja asioiden lukemista ja toimimista oman ymmärryksen rajoissa. Erikoista tämä oli senkin takia, että 'tekstin' laajempi merkitys oli tullut tutuksi jo aiemmin - ja kun asiaa ajattelee niin tottakai on järkevää, että jos luettavan asian olemus laajenee niin sen käsittämiseen tarvittava lukutaito tekee samoin.

Kun mietin mikä lukutaidon kolmesta tasosta (tekninen/mekaninen; strateginen/ funktionaalinen; valtauttava/uudistava) kuvaisi parhaiten omaa median käyttöäni, huomasin yhteyksiä kaikkiin kolmeen, mutta kaksi ensimmäistä tuntuivat tutuimmilta. Muiden tekemiin valtauttaviin teksteihin (sanan laajimmassa merkityksessä) olen toki törmännyt, mutta tässä yhteydessä käsitteellä lukutaito tarkoitetaan paitsi vastaanottoa, myös itse tekijänä toimimista. Tässä mielessä en vielä ole täysin ryhtynyt toteuttamaan omaa lukutaitoani, vaikka tekniset ja funktionaaliset taidot sen voisivatkin jo mahdollistaa.

Miten tähän sitten lähtisi mukaan? Lifestreaming ei tunnu itselleni kovin luontevalta tai muutenkaan parhaalta vaihtoehdolta, ei omalla nimellä tai nimimerkin suojista käsin. Tämä kirjoitus on osa kurssin töitä ja ehkä sen vuoksi kynnys laittaa tämä julkaisuun on astetta pienempi: tämä on pakko tehdä tiettyyn päivään mennessä. Mutta jos alkaisin tehdä oma-aloitteisesti vaikkapa tutkivaa journalismia, tilanne voisi olla toinen. On tietysti mahdollista, että tämä on ehkä enemmän itseluottamusongelma kuin medialukutaidon puutetta. Toisaalta medialukutaitokin liittyy ihmisyyteen eikä synny tyhjiössä, joten on tavallaan sopivaakin, että siihen vaikuttavat ihmisen itsensä rajat.